Siirry sisältöön

Ruusujuuri – Pohjolan ginseng

Ruusujuuri eli pohjanruusujuuri (Rhodiola rosea) on pohjoisen Lapin laji. Se kuuluu maksaruohokasvien heimoon (Crassulaceae). Siis ei ruusukasveihin (Rosaceae), sillä nimessä oleva “ruusu” tulee tuoksusta, jonka voi havaita kasvin halkaistusta juurakosta. Ruusujen (Rosa) juurakolle ei suppean haun tuloksena löytynyt yhtään rohto-/ravintokäyttöä, mutta ruusujuurta kutsutaan Pohjolan ginsengiksi.

Luontaistuoteliikkeiden ruusujuurivalmisteissa on viljeltyä ruusujuurta. Jätetään tunturien ruusujuuret rauhaan. Pihalla kukkapenkissä voi viljellä omat ruusikset.

 

Ruusujuuri
Ruusujuuren kukinto on keltainen tiheä viuhko. Teriö on leveydeltään noin 0,5-1 cm ja siinä on neljä terälehteä. (Otso: Oulu, Linnanmaa, kasvitieteellinen puutarha)

 

Ruusujuuri
Hedelmät ilmestyvät neljän tuppilohedelmän muodostelmissa. Tuppilo tarkoittaa: yhdestä emilehdestä muodostunut, saumaa pitkin avautuva, kuiva hedelmä. Kyllä, päättelit oikein, ruusujuuren emikukissa on neljä emilehteä. (Otso: Tampere, Veisu, puutarha)

 

Ruusujuuri
Lehdet ovat kaljuja, teräväkärkisiä ja tylppähampaisia. Lehtien väri on sinertävän vihreä. Lehti on ruoditon, mehevä ja vahapeitteen suojaama. Kasvin korkeus on 10-35 cm ja se kasvaa mätästäen. (Otso: Tampere, Veisu, puutarha)

 

Ruusujuuri on adaptogeeni, eli se antaa elimistölle voimaa palautua henkisestä ja fyysisestä rasituksesta sekä voimaa muuttuviin olosuhteisiin. Erään myyjän mukaan niin viikingit kuin kosmonautit ovat käyttäneet tätä rohdosta ääriolosuhteissa. Tässäpä siis rohdos, jos haluat buustata stressikehoasi paineen alla. Luontoportin mukaan rohto on “virkistävä ja yleiskuntoa kohottava”. Kuten muitakin voimakkaita rohtoja, suosittelemme tätäkin käytettävän esimerkiksi 2 viikon kuurina, jonka jälkeen pidetään vähintään viikon tauko.

Rautavaara ei kerro ruusujuuresta mitään, eli vasta hänen jälkeensä Suomessa on tietoisuus tästä rohdosta yleistynyt.

 

Lähteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *