Siirry sisältöön

Näinä epävarmoina aikoina on aika kaivaa perintökirstuista pula-ajan dokumentointi. Jos maailman yleisimmän rohdoksen raaka-aineen eli kahvipensaan pavun (Coffea-suku) maahantuonti lakkaa maailmanlaajuisen kriisin, kuten pandemian, seurauksena Afrikasta ja Etelä-Amerikasta, on maailman suurin kahvinkuluttajakansa (lähteestä riippuen 10-12 kg/pää/vuosi) kohta massapäänsäryn kourissa, yskän ohessa.

Kahvi.fi (luettu 27.4.2020) mainitsee pääkohtaisena vuotuisena kulutusmääränä maassamme 10 kg; Tanskanen (1997) ilmoittaa ICO:n vuoden 1995 tilastojen pohjalta määräksi noin 12 kg. Mainittu kilogrammalukema oli siis kasvirohdoksen keskimääräinen kulutus, mutta jos tarkastellaan vaikuttavaa ainetta eli kofeiinia, määrä on 12 kg:n mukaan laskettuna 144 grammaa kofeiinia per pää per vuosi. Laskelma pohjautuu siihen, että kilosta saadaan 120 kuppia kuumaa, joista kussakin on 100 mg kofeiinia. Neljän kupin päivävauhdilla päivässä saat 400 mg kofeiinia.

Maistuisiko herrasväelle tasseilta nautittuna korvike vai vastike? Nämähän ovat eri asioita, joten terminologia vaatii tarkennusta. Ryhmä- ja viriketoiminnan aineistopankki Vahvike tietää kertoa, että vuonna 1941 kauppaan tullut kahvin korvike sisälsi noin 25 % aitoa kahvia, kun taas myöhemmin ilmestynyt kahvin vastike ei sisältänyt aitoa tavaraa ollenkaan. Mainitaanpa sivulla myös sekoitukset nimeltä korsukahvi ja mallaskahvi. Meidän postauksemme vetää mutkat suoriksi ja puhuu vain korvikkeista, vaikka emme rohkaise sekoittamaan aitoa kahvia vaihtoehtoisiin kasviaineksiin.

Coffea-suvun pensaat ovat laajalti viljeltyjä tietyissä etelän maissa. Laajoilla monokulttuuripelloilla raadetaan auringon paahteessa, ja kasviston yksipuolisuuden lisäksi on monen viljelyalueen talouskin yksipuolisesti tämän yhden kortin varassa. Tunnetuimpia suvun lajeja ovat varmaankin Coffea arabica eli arabiankahvi ja Coffea canephora eli robusta.

 

Voikukka kahvinkorvikkeena
Kahvinkorvikkeen uutosvälineistö. Tässä korvike on siis voikukkaa (Taraxacum). Kuten jo saatatte tietääkin, itse kahvipensaan papu ei sinänsä ole rohto, vaan rohdos saadaan paahtamalla kuivattu papu sopivan paahteiseksi. Uutoksen valmistelu sisältää rohdoksen jauhamisen sopivan karkeaksi ja uutosvälineistön kautta itse rohdos muuttuu uutteeksi uutosastiaan, eli kahvikuppiin. Korvike jo vähissä kevättä kohti mentäessä. Onneksi kohta pääsee keräämään juuria jälleen! (Otso, Oulu, Kaijonharju)

 

Mistä sitä korviketta saa?

 

Paljastimmekin jo yhden kahvinkorvikkeen, eli voikukan juuren! Kysyimme valmistusprosessista eräältä yhteistyökumppaniltamme, joka on onnistunut tuotannossa mainiosti. Hän on jauhanut ensin kuivatun juuren ja paahtanut sen vasta jauhettuna. Tällöin on syytä tarkkailla tarkkailla paahtumisastetta tiiviisti! Voikukan juuria voi kerätä sekä keväällä ennen kukintaa että syksyllä silloin, kun kasvi on lakastunut. Voikukasta, joka on yksi Suomen perusravintokasveistamme, kerromme myöhemmissä postauksissa lisää.

Madventures-tyylisesti ilmaistuna saattaa edessä olla dystopia, jossa kahvin saatavuus on loppunut. Sitä varten täytyy omavaraistua!

Voikukan lisäksi muita korvikkeeksi kelpaavia kasveja ovat seuraavat.

 

Sikuri
“Sikuri (Cichorium intybus) on monivuotinen luonnonvarainen kasvi, joka kasvaa jopa metrin korkuiseksi. Sillä on siniset kukat ja voimakas juuri, josta valmistetaan paahtamalla, jauhamalla ja höyryttämällä kahvinvahviketta.” Kuvateksti: Sikurimuseo. (Kuva: Jouko Rikkinen, lisenssi CC-BY-NC-4.0)

 

Suomessa on maailman ainoa sikurimuseo. Siellä voit tutustua sikurikorvikkeen valmistusvälineisiin ja moneen muuhunkin sikuriasiaan.

 

Kahvinkorvikkeita
Erilaisia kahvin korvikkeeksi kelpaavia “murukahveja” saa jo luontaistuotekaupoista. Vasemmalta oikealle: paahdettu pikasikuri, pikapakuri, pikasienijuomajauhe. (Otso: Pulkkila)

 

Pakuri (Inonotus obliquus) on yleinen koivun lahottajasieni. Sen kahvinkorvikekäytöstä onkin linkatussa koivuartikkelissamme kerrottu.

Tammi (Quercus robur) tuottaa pähkinöitä, joita sanotaan terhoiksi. Tammenterhosta saa hienoaromista kahvinkorviketta.

Monia viljoja on käytetty kahvinkorvikkeina. Kyllähän paahdetuista jyvistä saa irti jonkinlaista kahvimaista aromia. Eräänlainen ei-toivottu vilja on kasvimaiden vitsaus, juolavehnä, tai virallisemmin niittyjuola (Elymus repens), jonka juurakosta saa teen- ja kahvinkorviketta (Rautavaara s. 33).

Lanttu (Brassica napus ssp. rapifera) on monimuotoisen ristikukkaisen kasvin, juureskaalin, alalaji. Juureskaalin rapsi-nimisestä alalajista (ssp. napus) saadaan ruokaöljyä. Lanttu käy kahvinkorvikkeeksi paahdettuna.

Mutta onko kanvinvastikkeissa kofeiinia? Paljastamme: ei ole. Kofeiinia tai kofeiinin kaltaisia yhdisteitä voit saada kahvin lisäksi vain teestä (mustasta, vihreästä tai valkoisesta teiiniä ja teaniinia), kaakaosta (teobromiinia) sekä energiajuomista. Teiini on vain toinen nimi kofeiinille, mutta teaniini on oma yhdisteensä. Apteekista saa myös kofeiinitabletteja (vahvuus 100 mg eli yhden kupillisen verran), jotka saattavat pelastaa vieroitusoireiden keskellä. Voit siis vaikka yhdistää sikurikupilliseen kofeiinitabletin, jolloin maku ja teho ovat molemmat mukana juomassa. Kahvi on maailman yleisin kahvirohdos.

Tätä rohdosta tarjotaan jopa lapsille. Mummot ovat yleensä tämän perinteen siirtäjiä. He kastavat pullapalan kahvirohdokseen ja työntävät palan imeväisikäisen viattomaan suuhun. Tätä yleisintä kahvirohdosta ei ole kielletty lapsilta eikä raskaana olevilta. Ainoastaan suositus on, että kofeiinia ei annettaisi alle 15-vuotiaille. Haittavaikutuksia muiden läääkeaineiden kanssa on tutkittu vähän, mutta kofeiini mainitaan lääkeaineluettelossa. Geenitutkimuksen perusteella tiedetäään, pystyykö kehosi poistamaan kofeiinia tehokkaasti vai vähemmän tehokkaasti. Maksaentsyymi vaikuttaa asiaan.

 

Kahvi ja kulttuuriantropologia

 

Pitkän kahvinkittausperinteensä takia juuri Suomessa on kulttuuriantropologisesti muodostunut muutama mainitsemisen arvoinen tapa.

Hautajaisperinteistä sananen. Sitten, kun on kahvit ja muut kymmensorttiset tarjottavat pöydässä tapahtuu kursailujen kiemuroiden näytelmä: aluksi emäntä kehoittaa vieraita siirtymään ottamaan kahvia noutopöydästä, jolloin kaikki tapittavat paikallaan naulittuna. Kaikki katsovat toisiaan: “Mennäänkö samassa järjestyksessä kuin seppeleenlaskukin?” Ensin pappi rohkaistuu kaatamaan kupin kuumaa, sitten vanhempi väki (vertaa: Linnan juhlat), sitten lähimmät sukulaiset, ja sitten ne, jotka kehtaavat. Papilla on esimerkin näyttäjänä tärkeä rooli: hänellä täytyy olla rautainen kahvikulttuurikokemus, jotta pelisilmä näyttää, milloin on aika kehdata ensimmäisenä. Mummojen on tässä krumeruulissa tapana ryypätä rohdosuutoksensa tassilta ja kastaa uutokseen leipäjuustoa (juustoleipää).

Tapaperinnetieto kuvailee myös erittäin selkeän signaalin, jonka avulla isäntäväki ymmärtää, että sinulle tulisi tarjoilla piakkoin kahvi(nkorvikett)a. Toimi näin: laita kädet ristiin siten, että peukalot ovat vapaina. Koko vartalon asento kannattaa muodostaa mieluiten kiikkustuolissa. Pyöritä peukaloita toistensa ympäri päättymättömällä liikkeellä, paitsi vaihtaen suuntaa aina silloin tällöin. Tämä perinneviittoma tarkoittaa, että isäntäväen pitää laittaa pannu kuumaksi ja pullapitko leikkuulaudalle.

Suomalaisuuteen kuuluu kursailu ja vaatimattomuus. Niinpä eräässä äänestyksessä paljastui maailman suomalaisimmaksi lauseeksi: "Ei minua varten tarvii keittää."

Kahvin porot eivät ole sukua niille toisille suomalaiselle poroille (Rangifer tarandus tarandus).

 

Pohdinta

 

Seuraavaksi esittelen kolme erityyppistä suomalaista terveydenhuollon ammattilaisen kirjoittamaa tekstiä.

 

“Mielin määrin kahvii ja tupakkaa”

 

Klas Winellin kirjoittama Käypähoito-juttu “Kahvi ja vieroitusoireet” kertoo mm. nikotiini- ja tupakkavieroituksen yhteydestä, ja siitä kuinka tupakoinnin lopettavaa tulisi kehottaa välttämään kahvin juontia. Hetkonen, miten nämä kaksi addiktiivista ainetta liittyvät toisiinsa? Ei ihme, että näitä kahta ainetta nautitaan monesti samaan aikaan, jolloin muodostuu synerginen vaikutus aivojen mielihyväkeskuksessa. Kahvin puoliintumistahti elimistössä myös hidastuu silloin, jos nauttija lopettaa tupakoinnin. Mielenkiintoista, eikö totta? Tupakoinnin lopettamisesta seuranneet vieroitusoireet voivatkin osittain johtua ylisuuresta kofeiinin määrästä elimistössä. Yhteisistä vaikutuksista (kofeiinin liikasaanti ja tupakkalakko) tulevat mieleeni ainakin sydämen tykytykset ja käsien vapina.

 

Kahvipsykoosi

 

Lääketieteen tohtori Antti Tanskanen kertoo Duodecimin artikkelissa jo vuonna 1997 kahvinjuonnin ja psyykkisten häiriöiden yhteydestä. Koko artikkeli on mielenkiintoista luettavaa ja Tanskanen käykin läpi varsin perusteellisesti kofeiinin vaikutuksista eri häiriötiloihin paniikkihäiriöistä depressioon ja skitsofreniaan. Nyt seuraa lainaus tästä oivasta tekstistä:

Psykiatriset pitkäaikaispotilaat juovat usein ja runsaasti kahvia. Toisaalta paljon kahvia juovien potilaiden joukossa on keskimääräistä enemmän psykoottisuudesta kärsiviä. Kofeiinin runsas saanti voi yksittäistapauksissa aiheuttaa paranoidisia harhaluuloja, skitsofreenisen prosessin pahenemisen tai deliriumin kaltaisen tilan. Vaikeimmin sairaat skitsofreenikot jopa nuuskaavat tai syövät pikakahvijauhetta. Kofeiinin annon (10 mg/kg kerta-annoksena) on todettu pahentavan ajatushäiriöitä ja lisäävän maniataipumusta skitsofreenikoilla. Tärkeä havainto on, että tällaisten potilaiden kofeiinirajoitus on helpottanut psykoottisuutta selvästi… Sen sijaan koko psykiatrisen sairaalan osittainen kofeiinirajoitus vähensi päällekarkauksia 25–30 % ja omaisuusvahinkoja 50 %.

 

“Nauti niin kuin tuntuu hyvältä”

 

Sen sijaan ravitsemusterapian professori Ursula Schwab tuo Duodecimin artikkelissaan esiin kyllä kahvin positiiviset vaikutukset, mutta jättää psyykkeelle koituvat vahingot kertomatta. Loppukaneetissaan hän kertoo, kuinka “kaiken kaikkiaan kahvi on vaikutuksiltaan etupäässä hyödyllinen nautintoaine. Niinpä juomasuosituksissamme todetaankin kahvin soveltuvan hyvin aikuisten päivittäiseen käyttöön. Sopivan käyttömäärän ja ajoituksen käyttäjä osaa itse arvioida toisaalta toivottujen vaikutusten, toisaalta mahdollisten haitallisten oireiden perusteella.”

Voitte itse tehdä omat päätelmänne, kannattaisiko sittenkin siirtyä kahvinkittaamisesta korvikkeisiin. Pitäisiköhän jokaisen lääkärin vastaanotolla tupakoinnin ja alkoholin käytön yhteydessä kysyä kahvinjuonnistakin?

 

Lähteet