Siirry sisältöön

Poimulehtien suku (Alchemilla) sisältää monta lajia, jotka näyttävät käytännössä lähes samoilta ja ovat onneksi kaikki yhtä syötäviä. Suomessa lajeja on kolmisenkymmentä. Lajien välinen vaihtelu on vähäistä, mutta muutokset ovat pitkäikäisiä, sillä poimulehtien siemenet eivät hedelmöity, joten mutaatioita lukuun ottamatta geneettinen vaihtelu ei pääse liiemmälti sekoittamaan eri sukupolvien perimää.

Lehden päälle kertyy usein kirkas vesipisara, mikä onkin poimulehden eräänlainen keliriippuvainen tuntomerkki. Pisara voi muodostua ilman sadettakin. Luontoportin kertoman mukaan muinaiset alkemistit arvelivat tuolla nesteellä olevan mitä huikeimpia vaikutuksia, ja alkemistinen vaikutus näkyy kasvisuvun nimessäkin. Mutta ellei ole satanut, onko tuo neste välttämättä aamukastetta? Ei ole! Se on usein tämän kasvin uumenista virtaavaa kudosnestettä. Joten täytyyhän siinä jotain erikoista olla...

Toiset lajit ovat karvaampia kuin toiset, joten kerätessä kannattaa maistella, mikä miellyttää eniten. Tässäkin pätee sääntö, että varjossa kasvavat lehdet ovat vähemmän karvaita kuin kuivalla peltonurmella kasvavat.

 

Poimulehti
Lehtilapa on pyöreä tai munuaismainen ja matalaan 5-11-liuskainen. Lehden reuna on pienihampainen. (Otso: Nurmes, Valtimo, piha)

 

Poimulehti
Nuoret poimulehdet nousevat maasta hauskoina tötteröinä. (Otso: Nurmes, Valtimo, piha)

 

Poimulehti
Poimulehti on varsin yleinen näky nurmikolla. (Otso: Äänekoski, keskusta)

 

Tunturipoimulehti
Tunturipoimulehti (Alchemilla alpina). (Otso: Oulu, Linnanmaa, kasvitieteellinen puutarha)

 

Suppilopoimulehti
Suppilopoimulehti (Alchemilla cymatophylla). (Otso: Oulu, Linnanmaa, kasvitieteellinen puutarha)

 

Poimulehden voidaan sanoa olevan naistenrohto, sillä se on luottoyrtti naistentaudeissa. Sitä kannattaa kokeilla epämääräisiin valkovuoto-ongelmiin ja toistuviin hiivatulehduksiin sekä synnytyksen jälkeisiin vaivoihin.

 

Lähteet

 

 

Ylimääräisiä vastaväittäjiä ei ilmaantunut 11.11.2020 kello 11.11 mennessä, joten aikaikkuna on sulkeutunut. Vastaväittäjä Kaitsun suosituksen mukaisesti Blogiyliopiston rohtologian tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on kokouksessaan tällä päivämäärällä päättänyt, että väitös hyväksytään ja rohtologian tohtorin arvo myönnetään väittelijä Otsolle.

Onnittelut! Karonkkaa odotellessa...