Rohtologian alan väitös, arvoisana vastaväittäjänä hapatuksen prosessori Kaitsu ja väittelijänä rohtologian maisteri Otso, pidettiin 26.10.2020 Blogiyliopiston Rohtologian laitoksella. Kustoksena toimi väitöstyön ohjaaja, rohtologian professori Hanna. Tästä arvokkaasta tilaisuudesta on valittuja poimintoja alla. Pyydämme huomaamaan, että Teillä, arvoisat lukijat, on 11.11.2020 kello 11.11 asti aikaa toimia ylimääräisenä vastaväittäjänä! Siksi pyydämme Teitä perehtymään väitösmateriaaliin (1, 2, 3) ja esittämään mahdolliset kysymykset ennen aikarajan umpeutumista tämän blogipostauksen kommenttilaatikossa.
Tieteelliset väitökset ovat avoimia tilaisuuksia ja kuka tahansa voi niitä tulla katsomaan, myös toimimaan ylimääräisenä vastaväittäjänä. Tiede perustuu avoimuuteen. Lisäksi kuten myös nauhoitteissa toivotetaan, uudet tutkijat ovat erittäin tervetulleita tekemään mahlatutkimusta.
Kustos piti väitöstilaisuudessa avauspuheenvuoron.
Väittelijä piti vapaamuotoisen lectio praecursoria -esityksen aiheesta mahla. Lection tarkoitus on herätellä mielenkiintoa yleisössä ja toimia kansantajuisena esityksenä tutkitusta aiheesta.
Ote videotallenteesta kertoo ehkä enemmän kuin N+1 sanaa.
Vastaväittäjä aloitti varsinaisen väitösosuuden toteamalla tutkimusaiheen merkityksen.
Laajempaakin mahla-aiheen käsittelyä vastaväittäjä olisi mielellään seurannut.
Ensimmäiset kysymykset saattavat olla hyvinkin yleisluontoisia ennen kuin tarkempiin tieteellisiin kysymyksiin päästään, mistä seuraava on esimerkki. Väittelijä vastauksessaan sivuaa myös tutkitun aihepiirin yhteiskunnallista merkitystä: omavaraisuus elämäntapana, vaikkapa mahlankeruun muodossa, on hyväksi niin ihmiselle kuin ympäristöllekin.
Mahlan säilytys erilaisilla menetelmillä herätti kysymyksiä. Väittelijä mainitsi havainnon, että mahla säilyy paremmin kuin usein kuulee kerrottavan. Hapattaminen mainittiin oivana keinona pitempiaikaiseen säilytykseen ja väittelijä esitteli väitöstilaisuudessa mukana pullossa ollutta, mahlasta hapattamalla tehtyä "simaa".
Vastaväittäjä kysyi hiiva-aiheisen kysymyksen, johon vastaväittäjällä ei ollut valmiuksia vastata kovinkaan syvällisesti. Mutta koska vastaväittäjä Kaitsu esittää kysymyksen koko tiedeyhteisölle, juuri sinulla, arvoisa lukija, on mahdollisuus tarjota vastaus kysymykseen. Kustos ei voinut tietenkään kommentoida kysymystä väitöksen aikana, mutta hänellä on tutkimustaustansa ansiosta tietoja hiivoista.
Mahlan tiheyden merkitys väännettiin rautalangasta.
Aromikkuuden havaittu yhteys suurempaan mitattuun tiheyteen tuli mainituksi.
Välillä väittelijän vastaukset olivat hyvinkin ympäripyöreitä.
Uusia tutkijoita toivotettiin tervetulleiksi mukaan globaaliin mahlatutkimusyhteisöön.
Lukuisien tekijöiden vaikutusta mahlan ominaisuuksiin käsiteltiin. Kysymys oli niin moniulotteinen ja monimutkainen, että sen alkupuolen asiat unohtuivat vastattaessa. Väittelijä myös mainitsi sen tutkimustyössä huomiotta jätetyn seikan, että mahlan virtaus luontaisesti tyrehtyy jonkin ajan kuluessa reiän poraamisesta, mikä on todennäköisesti vaikuttanut tutkimuksessa mitattuun mahlan saantoon. Toisaalta väittelijä unohti mainita mm. sellaisen seikan, että mahla virtaa paremmin päivällä kuin yöllä, vaikka tämä oli tutkimuksessa mittausten kautta havaittu. Ultraviolettisäteistä mainitseminen taisi hämmentää väittelijää, vaikka hän oli kustoksen kanssa pohtinut valon ja mahlan virtaavuuden korrelaatiota. Itsestäänselvyyksiä luettelemalla väittelijä sai vastausta pidennettyä keinotekoisesti, kun yritti samalla kuumeisesti pohtia sopivia vastauksia vastaväittäjän esittämään kysymyspatteriin.
Onko rauduskoivulla ja hieskoivulla mahlan suhteen joitain selviä eroja? Tieteellinen, liian pitkällemenevien päätelmien välttämistä korostava esitystapa salli mainittavan tosiasioina vain tosiasioiksi mielletyt väitteet.
Välillä päästiin kuulemaan järkevienkin tulosten esittelyä.
Jatkotutkimusta peräänkuulutettiin. Väittelijä mainitsi eri leveyspiireiltä saatavien tulosten vertailun kiinnostavana tutkimusmahdollisuutena.
Jatkotutkimukselle annettiin lisäpontta. Muiden muassa ympäristön lämpötilan ja koivun todellisen tai näennäisen iän vaikutuksia mahlan ominaisuuksiin pohdittiin jatkotutkimusaiheina.
Tekniset häiriöt olivat omiaan luomaan kysymysten ja vastausten vaihtoon ylimääräistä aprikointia aiheuttavia tilanteita. Nykyään (huomatkaa, vuosi 2020) väitöstilaisuuksia todellakin usein järjestetään etäyhteydellä.
Arvoisa vastaväittäjä ehdottaa väitöksen hyväksymistä. Kustos pyytää arvoisia lukijoita toimimaan ylimääräisinä vastaväittäjinä. Takaraja kysymyksille on 11.11.2020 kello 11.11 ja kysymysten antoväylä on tämän postauksen kommenttilaatikko.
Varsinainen väitös on takana, ja hapatetulla mahlalla kilistellään vapautuneissa tunnelmissa.
Jälkikeskustelussa kustos ja vastaväittäjä vaihtoivat ajatuksia tieteenalansa asiantuntijoina.