Siirry sisältöön

Rohtologian väitöskirjatyön 1. osa: tutkimusasetelma

Abstrakti

Rohtokasvio otti maailmanlaajuisen poikkeustilan vuoksi suuren haasteen: rohtologian tohtorin arvonimen saavuttamisen. Vastaväittäjä, väitöskirjatyöntekijä ja väitöstyötä ohjaava professori on nimetty (emme vielä tässä paljasta nimiä suurelle yleisölle). Karonkan kilistelyjuomakin on jo alkutulilla.

Tutkimusaihe on haastava, ja siinä on otettava huomioon monta muuttujaa. Aihe on ajankohtainen ja liittyy koivuihin. Tavoitteena on kunnianhimoinen uraanuurtava tutkimus, jollaista ei ennen ole nähty! Rahoitusta ei tyypilliseen tapaan olla saatu, emmehän anna korruption kajota tutkimustuloksiin, jotka kootaan ja arkistoidaan tieteellisen tarkasti. Kunnianhimoa löytyy rahankin edestä! Puuttuu enää tutkimussuunnitelma, jota tässä postauksessa alustamme.

 

Tutkimusapulainen
Tutkimusapulainen kenttätöissä hämärenevässä illassa. Tutkiminen on aikaavievää puuhaa, sillä jopa virka-ajan ulkopuolella täytyy saada tutkimustuloksia. Tutkimuskohde Pulkkila, kohde 1. Välineistönä markkerikynä ja vessapaperi. Hox! Markkerikynän täytyy olla säänkestävä. Hox 2! Vessapaperi on tarpeellista jännittävässä poikkeustilassa. (Hanna: Pulkkila, pihametsikkö)

 

Rakas labrapäiväkirja!

 

Ensimmäiset tutkimustulokset saatu!

 

Laboratoriopäiväkirja
Labrapäiväkirjaan tallentuivat jo ensimmäiset mittaustulokset, mutta ne ovat väitöskirjan valmistumiseen saakka salaista tietoa. (Hanna: Pulkkila)

 

Mittausmenetelmät

 

Mittausvälineistön valinta tapahtui kokeile ja erehdy -tyyppisesti. Leivontadesilitramitta osoittautui a) liian epätarkaksi tarkistusmittauksen jälkeen, b) tapahtui mittausvuotoa, mikä tekee vääristymän mittaustuloksiin. Sellaista tutkimus on: pään hakkaamista seinään, kun mikään ei tunnu onnistuvan.

 

Tutkimusvälineistöä
Mittausmenetelmäksi valikoitui siis tarkin saatavilla oleva kalusto: mittalasi, pipetti, luotettava ja tarkasti kalibroitu vaaka, sekä tiheysmittausta varten lämpötila-anturi. (Hanna: Pulkkila)

 

Lämpötilamittauslaitteita
Totesimme, että kuumemittarilla saadaan kyllä tarkka tulos, mutta koska mitattavat lämpötilat ovat alle 34 astetta, päädyimme paistilämpömittariin, joka mittaa ainakin +2 celsiusasteesta ylöspäin. (Hanna: Pulkkila)

 

Konsultoimme luotettavaa paikallisen ilmatieteenlaitoksen edustajaa ja saimme häneltä arvokkaita tietoja sääolosuhteiden seurannasta. Hän ehdotti päivittäisen kenttäolosuhteiden lämpötilan ylöskirjaamista, auringon paisteen seuraamista, sekä varoitti puuskaisen tuulen vaikeuttavan luotettavien mittaustulosten saamista.

 

Koon mittaus
Tutkimuskohteen koon määritys. Tutkimuskohteesta selvitettiin myös laji. Hieskoivun (Betula pubescens) rungon ympärysmitta on mitattu 1 metrin korkeudelta standardimittanauhalla, yksiköt cm. (Hanna: Pulkkila, pihametsikkö)

 

Ja mites sitte kävikään...

 

Kuinka oikeassa ilmatiedeasiantuntija olikaan! Rautakangen olimme jättäneet nojaamaan puuta vasten. Mitä tekee puu puuskittaisessa tuulessa… Huojuu, huojuu… Kanki oli kaatunut hetken päästä ja kumonnut samalla tutkimusjärjestelmän. Onneksi mikään ei mennyt rikki. Poistimme kangen mittauspaikalta. Huoh, ei niin vakioidut olosuhteet kuin jossain laboratoriobunkkerissa.

 

Kanki
Kanki vielä pystyssä tutkimuskohteen äärellä. Kangella työstettiin lämpötilahallintaolosuhteita. (Hanna: Pulkkila, pihametsikkö)

 

Tutkimusjärjestely

 

Tutkimusasetelma
Paljastamme tutkimusasetelman ja sitä myötä viittauksen aiheesta. Arvaatteko jo? Tässä päivänvaloa kestävä tutkimusasetelma. Tutkittavan nesteen koostumuksen laadun takaamiseksi valitsimme keräysastiaksi ruskean lasin, joka estää auringonvalon haitalliset vaikutukset tärkeään eliksiiriin. (Hanna: Pulkkila, pihametsikkö)

 

Kilistelyjuomat
Karonkkaan kilisteltäväksi. Oikeammanpuoleinen pullo on käynyt vain alle vuorokauden, mutta vasemmanpuoleinen on käynyt jo neljä vuorokautta, mikä näkyykin sameusasteessa. Reseptin löydätte koivupostauksestamme. Huom! Vappu olikin tuolla aikavälillä sopivasti... (Otso: Oulu, Kaijonharju)

 

Laboratorioviinat
Laboratorioviinat parilla eri vahvuudella. Kun ollaan tekemisissä elävistä organismeista tulleen eritteen kanssa, on aseptisuudesta huolehdittava. Labraviinaa käytetään pintojen desinfioimiseen ja permanenttitussimerkintöjen poistoon. Tässä tapauksessa emme käyttäneet denaturoitua alkoholia. (Otso: Oulu, Kaijonharju)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *