Siirry sisältöön

Tämän tammikuun kasvi on tammi (Quercus robur), joskin kuukauden nimi saattaa tarkoittaa talven keskiakselia eikä itse puuta, kerrotaan Kotuksen sanojen alkuperä -palstalla, jossa myös puuperäiselle nimen selitykselle annetaan mahdollisuus.

Tammi mainittiinkin jo kahvinkorvikkeissa [LINK], mutta saa tästä muutakin kuin sumppia. Puumme kuuluu pyökkikasvien heimoon (Fagaceae), josta sivuhuomiona mainittakoon, että pyökit (Fagus) ovat Suomessa kovin harvinaisia. Vanha paksu tammi on juhlava näky: ikää puulla voi olla jopa tuhat vuotta.

 

Tammi
Tammen lehti on parihalkoinen ja liuskat ovat pyöreäkärkisiä. Arvioimme, että kuvassa oleva yksilö on selvästi alle tuhatvuotias. Lehtiä voi syödä ja käyttää säilönnän mausteena. (Otso: Harjavalta, metsikkö)

 

Tammen hedelmä on terhoksi kutsuttu 2-2,5 cm pitkä pähkinä, jonka ympärillä on maljamainen kehto. Kehdon ansiosta terholla on tunnusomainen ulkonäkö, joka on mm. Nalle Puh -sarjakuvista tuttu, Nasu-possuhan napsii terhoja mielellään. Ihmisillekin terho sopii ravinnoksi, kunhan käsittelyssä huomioidaan terhojen korkea tanniinipitoisuus. Pähkinä tulee kuoria, rouhia ja keittää miedossa lipeävedessä, minkä jälkeen rouhe huuhdellaan ja kuivataan. Kuorituista terhoista saa kahvinkorviketta sellaisenaan paahtamalla.

Tammesta rohtona voidaan käyttää kuivattua kuorta. Se on vaikutukseltaan samantapainen kuin lepän käpy, eli rauhoittaa suolistotulehduksia. Uutos käy myös jalkahien poistamiseen jalkakylpynä ja peräpukamiin istumakylpynä.

 

Lähteet

  • Luontoportti. URL: www.luontoportti.fi
  • Tolvanen M. Toivo Rautavaaran terveyskasvikirja, WSOY 1995, s. 274.