(Kuvavirheet korjattu 19.4.2021. Tästä tarkempaa tietoa postauksen loppupäässä.)

Ajatukset hetkeksi kivikauteen, nykyisen Pohjois-Pohjanmaan tienoille. Oih, mitä lämpöä ja merellistä ilmastoa. Pähkinäpensas (Corylus avellana) oli tuolloin eläneen Pällin miehen ruokakasvi, monen muun sellaisen kasvin ohella, joita nykyisin harvemmin näkee näillä leveyksillä. Pällin mies oli muutenkin neuvokas ja esimerkiksi sai hyödyllistä piikiveä käyttöönsä kaukomaille suuntautuvien kauppayhteyksien ansiosta. Lisäksi hän louhi ruusukvartsia työkaluihinsa, aloitteli tervantuotantoa ja muotoili keramiikkaa Pällin savesta. Lisää muinaisen Pällin miehen elämästä voit lukea kotiseutukirjailija Juhani Puhakan Muhos-aiheisesta kirjasarjasta.

Takaisin nykypäivään. Pähkinäpensas on etelän ja erityisesti valoisien kasvupaikkojen kasvi. Pohjois-Pohjanmaalla se saattaa tulla toimeen puutarhoissa. Teiden varsilla etelässä usein näkee noin metrin korkuista kasvustoa; pensas voi saavuttaa 2-5 metrin korkeuden.

Kukinta-aikaan keväällä hedekukat roikkuvat norkkoina, jotka muistuttavat koivujen norkkoja, mikä ei ole suuri ihme, sillä pähkinäpensas kuuluu koivukasvien heimoon (Betulaceae). Muistan, kun lapsena katsoin teksti-TV:n siitepölytiedotteita. Harvinaisin merkki kartalla oli “C”, joka tarkoitti pähkinäpensaan siitepölyä. Selvää on, että merkki ei voinut olla “P”, joka tietysti oli varattu yleisemmälle pajun tai pujon, en muista kumman, siitepölylle.

Pähkinät ovat samantapaisia kuin ne, joita kaupassa myydään nimellä hasselpähkinä, mutta kaupan hasselpähkinät ovat Luontoportin mukaan isopähkinäpensaasta (Corylus maxima). Tosin englanninkielinen Wikipedia väitti ainakin vilkaisuhetkellämme, että kaupallinen “hazelnut” on yleensä Corylus avellana...

Mitä muuten “pähkinä” edes tarkoittaa? Onko se suunnilleen sama asia kuin “hedelmä” mutta ruskea ja vaikeasti avattava? Tieteen termipankki sen kertoo: “kuiva, kovakuorinen, avautumaton yksisiemeninen hedelmä”. Maapähkinä (Arachis hypogaea) kuuluu hernekasvien heimoon (Fabaceae) eikä sen hedelmä ole pähkinä vaan palko.

 

Virheen korjaus

Tässä postauksessa oli alun perin väärän kasvilajin kuvia! Kiitokset Joel Rosenbergille, joka otti meihin yhteyttä ja toi asian tietoomme. Olin luullut vuorijalavaa (Ulmus glabra) pähkinäpensaaksi lehtien perusteella. Pohjoisen poika helposti hairahtuu jalopuiden kohdalla. Olemme poistaneet postauksesta väärät kuvat ja poimineet uudet kuvat Laji.fi-sivustolta. (Ironinen yksityiskohta: myös alkuperäisessä postauksessa olin maininnut jalavan ja pähkinäpensaan sekoittamisvaarasta, mutta siitä huolimatta moka tuli...) Joelin ohje lajien erottamiseen: "Lehdet hyvin samannäköisiä, mutta vuorijalavan lehti on paljon karheampi, pähkinäpensaan pehmeämpi ja ohuempi."

 

 

 

Puutarhakasvina pähkinäpensas on oiva monivuotinen kasvi metsäpuutarhaan. Tämä proteiini- ja rasvapitoinen kasvi tuo ylisukupolvista hyötyä istuttajalleen.

 

 

Pähkinöitä rouskutellessa pääsee Pällin miehen kivikautisiin tunnelmiin.

Lähteet

• Luontoportti. URL: www.luontoportti.fi