Siirry sisältöön

Ruohokanukka – mustaa ja valkoista, syksyllä punaista

Ruohokanukka (Cornus suecica) ei tule ehkä ensimmäisenä mieleen, jos pitäisi luetella kotimaisia marjakasveja. Ruohokanukka kukkii mustin kukin. Laji hämää katsojaansa, sillä sen kukintojen ympärillä on neljä valkoista lehteä, joita voisi luulla kukan terälehdiksi. Tämähän sopii joulukuun postaukseen, sillä joulutähti (Euphorbia pulcherrima) pelaa samanlaista peliä: näyttävänväriset lehdet joulutähden yläosassa eivät ole terälehtiä.

Ruohokanukan punaisia marjoja voi syödä, jos mitättömäksikin sanottu maku ei muodostu esteeksi. Älä kuitenkaan sekoita lajia punamarjaisiin myrkkykasveihin kuten oravanmarjaan (Maianthemum bifolium), josta erottaminen on helppoa lehtien avulla (oravanmarjan lehdet ovat herttamaisia ja asettuneet varrelle kierteisesti), ja toki olisi helppoa erottaa kukkienkin avulla (oravanmarjan kukinto on hieman tähkääkin muistuttava valkea terttu), mutta tietenkään marja-aikaan ei enää näy kukkia. Oravanmarjan lehti vilahtaa syötävien kukkien postauksessamme mutta ei tietenkään ole syötävä, se vain sattuu näkymään samassa kuvassa kuin käenkaali (Oxalis acetosella).

Kansanomaisena nimenä ruohokanukalle olen joskus kuullut sanan “sianmarja”. Kuten epävirallisten nimien kanssa yleensäkin, kannattaa olla tarkkana, ettei kuvittele tutun nimen tarkoittavan välttämättä sitä lajia, jota luulee sen tarkoittavan. Olen kuullut myös sianpuolukkaa (Arctostaphylos uva-ursi) sanottavan sianmarjaksi, ja varmaan Suomessa kasvaa muitakin “sianmarjoja” riippuen siitä, keneltä kysyy.

 

Ruohokanukka
Ruohokanukan mustat kukat kukinnoissa, joiden ympärillä neljä valkoista lehteä. Kasvupaikat ovat usein rannalla tai vaikkapa suon reunassa, mutta Pohjois-Suomessa myös esimerkiksi tunturikoivikoissa. (Otso: Pudasjärvi, Iso-Syöte, tunturi)

 

Ruohokanukka
Marjan läpimitta on noin 5 mm. (Otso: Oulu, Letonniemi, metsäaukio)

 

Ruohokanukka
Ruohokanukan lehdet ovat puikeita tai soikeita. Lehtiasento on vastakkainen, mutta latvan tuntumassa voi olla niin paljon lehtiä toistensa lähellä, että vastakkaisuuden huomaaminen on helpompaa hieman alempana varressa. (Otso: Oulu, Letonniemi, metsäaukio)

 

Ruohokanukka
Lehdet ovat ruohokanukalla (kuvassa) silposuonisia. Niin ovat kyllä oravanmarjallakin, joten tämä nimenomainen tuntomerkki ei ole erottava näiden lajien välillä. (Otso: Oulu, Letonniemi, metsäaukio)

 

Lähteet

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *