Monessakin joulupöydässä komeilee sinappi jonkinlaisessa tuubissa tai törpössä. Ristikukkaisten heimoon (Brassicaceae) kuuluvaa rikkasinappia (Sinapis arvensis) kasvaa Suomessa varsinkin Ahvenanmaalla mutta myös muualla, missä sekalaisiin paikkoihin sitä ilmestyy ihmisen siirtämien maakuormien mukana.

Mistä se keltainen tahna sitten tehdään? Luontoportti listaa, että viljellyt raaka-aineet ovat keltasinappi (Sinapis alba), mustasinappi (Brassica nigra) ja sareptansinappi (Brassica juncea). Kuten rikkasinappiakin, näitä kaikkia satunnaisesti löytyy Suomessa keinotekoisesti möyrityiltä maa-alueilta kuten satamista. Sinappilajien erottaminen toisistaan voi olla haastavaa.

Kuuluisan Dijonin sinapin valmistuksessa ainoa käytettävä sinappilaji on sareptansinappi. Nyt kun Burgundin Dijonin legendaariseen maustekastikkeeseen sukellettiin, mainittakoon vielä, että etikan sijasta siinä käytetään hapanta viinirypälemehua, ranskaksi verjus (englanniksi verjuice).

Rikkasinappi. Varsi on särmikäs ja usein selvästi karvainen. Lehdet ovat kasvin yläosassa hammaslaitaisia ja yleismuodoltaan suikeita, mutta alempana liuskaisia tai isohampaisia. Kukka on keltainen ja neliterälehtinen kuten keltasinapillakin. Myös rikkasinapin siemenet kelpaavat sinappitahnan ainekseksi. (Juha Tuomola, lisenssi CC BY-NC 4.0)

Peltokanankaali (Barbarea vulgaris) on näköislaji rikkasinapille, ja yleinen onkin. Keltaiset kukat näyttävät ainakin allekirjoittaneen mielestä käytännössä samoilta kuin rikkasinapilla ja varmaan sadalla muullakin ristikukkaisella lajilla tai alalajilla. Peltokanankaali on moneen näköislajiinsa verrattuna tanakampi ja kukkii aiemmin. Ovatko nuo nyt käyttökelpoisia tuntomerkkejä? Sekin jäi hieman epäselväksi, voiko erottavana tuntomerkkinä pitää peltokanankaalin lehtiruusuketta, joka ilmestyy loppukesästä ja koostuu pyöreähköistä lehdistä. Onko muillakin lajeilla samannäköinen ruusuke? Lehtiruusuke ei ole ihmisellekään mikään turha nippu, sillä se talvehtii ja on aikoinaan torjunut talvisin keripukkia. Kuvassa näkyy ei-ruusukkeellinen kasvuvaihe. (Jouko Rikkinen, lisenssi CC BY-NC 4.0)

Luontoportin tietoja tiivistäen: peltoretikasta (Raphanus raphanistrum) rikkasinapin erottaa varmaankin parhaiten hedelmistä, jotka peltoretikalla ovat helminauhamaisia nivellituja, ja peltokaalista (Brassica napus ssp. campestris) rikkasinapin erottaa lehdistä, jotka peltokaalilla ovat sepiviä, ehytlaitaisempia ja väriltään harmahtavampia.

Piippo (2011, s. 263-266) tietää kertoa, että sinappi on monikäyttöinen rohdoskasvi, jota voi käyttää niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Sinappiöljyt toimivat kapsaisiinin tapaan lämmittävästi iholla, ja liikakäytöstä voi tulla myös rakkuloita. Kääreillä ja kylvyillä on lääkitty kihtiä ja päänsärkyä. Koska sinappi parantaa verenkiertoa, on sitä käytetty lemmenrohtonakin.

Sisäisesti käytettynä sinappi edistää ruuansulatusta ja rasvaisen ruuan (esim. kinkun ja makkaran) sulamista. Sinapilla on mm. diureettista, hiostavaa, oksettavaa ja limaa irrottavaa vaikutusta.

Miksi avattu sinappipurkki ei homehdu tai pilaannu? Sinappi on hyvin antibakteerista ja antifungaalista tavaraa!

Lähteet

Luontoportti. URL: www.luontoportti.fi
Piippo S.: Elinvoimaa mausteista - Terveelliset maustekasvit ja niiden käyttö. Minerva Kustannus Oy, 2011.

Sinappi, ei kuitenkaan ketsuppi

Lähteet

Vastaa Peruuta vastaus